Lisää neuvoja ja vinkkejä

Mitä minun on syytä tehdä syötyäni hapanta ruokaa?

Happamat ruoat ja juomat kuten hedelmät, mehut, (kevyt)virvoitusjuomat ja viini voivat olla hampaille erittäin syövyttäviä ja haitallisia. Hedelmät ovat kuitenkin hyödyllisiä muista syistä, ja siksi ratkaisuksi ei voida suositella kaikkien happamien elintarvikkeiden välttämistä. On kuitenkin syytä kiinnittää huomiota miten usein happamia tuotteita syö. Paras ratkaisu on pyrkiä tekemään se aterioiden yhteydessä, ei pikku välipaloina.

On myös hyvä välttää hampaiden harjausta heti happamien ruokien syömisen tai juomisen jälkeen, koska hammaskiille on silloin pehmeimmillään ja kuluu helpommin. Odota vähintään tunti ja käytä pehmeää hammasharjaa. Älä käytä liikaa voimaa harjatessasi.

Happamien elintarvikkeiden kiilteeseen kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi voi aterian päätteeksi ottaa palan juustoa, tilkan maitoa tai huuhtoa suuta vedellä. Samalla on hyvä olla jättämättä (kevyt)virvoitusjuomaa, mehua tai viiniä liian kauaksi aikaa suuhun ja ennen kaikkea olla purskuttelematta sitä suussa. Juomapillin käyttäminen on hyvä keino suojata hampaita joutumasta liiaksi kosketuksiin happamien aineiden kanssa. Suositeltavimpia ovat juomat, joihin ei ole lisätty sokeria eikä happoja.

Hammaslääkärisi voi suositella lisäsuojaksi fluoripitoista suuhuuhdetta. Voit käyttää myös Pro-Emalj -hammastahnaa Pro-Emalj joka auttaa suojaamaan hampaita eroosiolta.

Kuinka hyödyllistä purukumi on?

Purukumi on hyvä hampaille, kunhan se on sokeritonta. Parasta olisi, jos purukumi sisältäisi xylitolia. Purukumin pureskelu lisää syljen eritystä ja sylki huuhtelee suun nopeammin puhtaaksi. Tutkimusten mukaan xylitol muun muassa nopeuttaa aterioinnin aiheuttaman happohyökkäyksen neutraloitumista. Tutkimukset ovat osoittaneet, että säännöllisesti käytettynä 2–3 purukumia päivässä voi vähentää karieksen aiheuttamia vahinkoja 25–50 prosenttia.

Pitäisikö hampaat harjata ennen vai jälkeen aamiaisen?

Oikea vastaus kuuluu ennen aamiaista!

Tämä saattaa kuulostaa yllättävältä, mutta aamiaispöydässä on usein tuotteita, kuten appelsiineja, greippejä ja hedelmämehuja, jotka ovat happamia ja pehmentävät siksi hammaskiillettä. Hampaiden harjaamista heti happamien ruokien tai juomien nauttimisen jälkeen ei siksi voida suositella. Odota ainakin tunti, mielellään vielä pitempään.

Katso hampaiden harjausoppaastamme ohjeet parhaista hampaiden harjaustavoista.

Hampaiden harjausopas



Vihlova hammas

Mikä aiheuttaa vihlontaa?

Hampaiden vihlonta on yksilöllistä. Toiset eivät tunne hampaissaan mitään, vaikka he tai syövät tai juovat jotain kylmää. Toisille taas aiheutuu hampaiden vihlontaa, joka voi olla hyvin häiritsevää ja epämiellyttävää.

Hampaassa on uloimpana hammaskiille. Sen alla on hammasluu eli dentiini. Sen sisällä on pieniä nesteen täyttämiä kanavia, jotka johtavat hampaan ydinonteloon. Sisimpänä on hampaan ydin eli pulpa. Siellä ovat hermot ja verisuonet. Hampaan juuriosa on leukaluussa.

Tavallisesti hampaan herkkää kaulaosaa suojaa ien. Kaulaosa on hyvin tuntoherkkä, koska sitä ei kiille enää peitäkään, vaan hammasluun kanavat ovat siinä suojaamattomina. Kanavissa oleva neste voi liikkua jonkin ärsykkeen, esimerkiksi kylmän juoman tai hammasharjan kosketuksen, vaikutuksesta. Tämä aiheuttaa paineen tunnetta ydinontelossa olevissa hermoisssa. Tällaiset viestit tuntuvat kipuna, ja hampaiden aistitaan vihlovan.

Syyt

Vihlovien hampaiden tavallinen syy on hammaskaulan paljastuminen ikenen vetäytyessä. Syynä voi olla myös eroosio eli hammasta suojaava kiille on vahingoittunut ja jättänyt herkän hammasluun paljaaksi. Karies eli reikiintyminen tai halkeamat hampaissa voivat myös aiheuttaa vihlontaa.


Myös tulehdukset voivat aiheuttaa vihlontaa. Myös hampaiden narskuttelu voi pahentaa tilannetta. Hampaiden valkaisun yhteydessä voivat hampaat muuttuvat väliaikaisesti tavallista herkemmiksi. Hampaiden vihlonta on varoitusmerkki siitä, että kaikki ei ole kunnossa, ja siksi syyn selvittäminen on aina tärkeää. Kysy neuvoa hammaslääkäriltäsi, jotta voit sulkea pois vakavien perussyiden mahdollisuuden. Sensodyne lievittää vihlontaa.

Sensodyne on hammaslääkärien useimmin suosittelema hammastahna hampaiden vihlonnan lievittämiseen.

Sensodyne sisältää aktiivisia ainesosia kuten kaliumia, jotka imeytyvät mikroskooppisen pieniä nesteen täyttämiä hammasluun kanavia pitkin syvälle hampaan ytimen hermoihin ja vähentävät niiden herkkyyttä. Kalium vaimentaa hermon normaalisti lähettämää kipusignaalia. Tämä puolestaan helpottaa kivuliasta vihlontaa. Sensodynea voi käyttää akuuttien vaivojen hoidossa, mutta myös hampaiden vihlonnan uusiutumista ehkäisevänä keinona.

Neuvoja ja vinkkejä

Suun terveyttä voidaan edistää ja ylläpitää yksinkertaisilla seikoilla, mutta niiden noudattaminen tulisi olla säännöllistä. Harjaamistapa ja -tiheys, harjaosan muoto, hammasvälien puhdistus – nämä ovat pieniä rutiineja, jotka voivat näkyä suurena erona suun terveydessä.

Hampaan rakenne

Terve hammas näyttää tältä. Terve ja vahingoittumaton hammaskiille estää vihlontaa.

Miten saan hengityksen raikkaaksi?

Aivan ensiksi on syytä ottaa selville pahanhajuisen hengityksen syy, koska niitä voi olla useita. Karies, ientulehdus ja parodontiitti voivat aiheuttaa pahanhajuista hengitystä, mutta yleisin syy on normaali rikin muodostuminen suuontelossa. Se taas johtuu bakteerien toiminnasta, kun ne hajottavat esimerkiksi suussa olevia ruoan jäämiä.

Pahanhajuisen hengityksen torjumiseen on olemassa eri tapoja, kuten hampaiden huolellinen harjaus käyttämällä hammastahnaa, kielen harjaaminen ja puhdistus, hammaslangan käyttö ja mahdollisesti erityisen suuveden käyttö. On myös olemassa erilaisia pastilleja, jotka neutraloivat rikkiyhdisteitä. Niiden vaikuttavana aineena on useimmiten sinkki.

Miten voin välttyä hampaiden värjäytymiltä?

Läikät ja värjäytymät hampaissa johtuvat lähes poikkeuksetta ravinnoksi käyttämistämme aineista, kuten juomien tai ruokien väriaineista. Hampaan kannalta ei ole merkitystä sillä, onko väriaine luonnonmukaista vai ei. Hampaan kiilteeseen se vaikuttaa yhtä paljon. Tupakointi ja nuuskan käyttö aiheuttavat myös hampaiden värjäytymistä, koska nikotiini jättää keltaisen kalvon kaikkialle, myös hampaisiin. Hyvä suuhygienia, hampaiden huolellinen harjaaminen ja hammasvälien puhdistus ovat tärkeimmät yksittäiset keinot värjäytymien ehkäisemiseen.

Vaikutukset suun terveyteen

Sokeri

Sokeri on ravintoa suuontelossa oleville bakteereille. Usein toistuva sokerin käyttö välipalojen muodossa lisää karieksen riskiä ja lisää samalla bakteeriplakin muodostusta. Vältä makeita välipaloja. Syötyäsi on hyvä ottaa xylitolpurkka tai –puriste.

Happamat ruoat/juomat

Noin puolen tunnin ajan aterian jälkeen suussasi tapahtuu happohyökkäys. Sylki voi tavallisesti korjata happohyökkäyksen hammaskiilteelle aiheuttamat vauriot. Jos hampaat joutuvat usein happohyökkäyksen kohteeksi, karieksen ja eroosion riskit lisääntyvät. Hampaiden harjaus päivittäin fluorihammastahnalla tekee hampaista vastustuskykyisempiä. On kuitenkin tärkeää viivyttää hampaiden harjausta tunti sen jälkeen, kun olet juonut esimerkiksi appelsiinimehua.

Nuuska ja tupakka

Tupakointi aiheuttaa pahanhajuista hengitystä – tupakoitsija huomaa tämän harvoin, mutta ympäristö lähes aina. Lisäksi tupakointi aiheuttaa hampaiden värjäytymistä, vähentää makuhermojen herkkyyttä ja ärsyttää limakalvoja. Tupakoitsijoiden riski altistua ienongelmille ja hampaiden löystymiselle kohoaa huomattavasti. Myös eriasteisten pahanlaatuisten muutosten riski on tupakoitsijoilla huomattavasti tavallista suurempi, samoin kuin riski sairastua sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin. Hammaslääkärisi kiinnittää aina huomiota mahdollisiin merkkeihin tupakointiin liittyvistä sairauksista. Kysymys ei ole siitä, lopetatko tupakoinnin, vaan MILLOIN teet sen. Tee päätös ja hae apua, jos tarvitset tukea lopettamiseen.

Kahvi ja tee

Kahvi ja tee voivat aiheuttaa hampaiden värjäytymistä ja tehdä niistä hieman ruskehtavia tai kellertäviä. Näiden juomien nauttimista voi vähentää ja myös suun huuhtelu jälkeenpäin vedellä auttaa. Saatavana on myös värjäytymiä poistavaa hammastahnaa, minkä avulla voit poistaa värjäytymiä.

Syömishäiriöt

Oksentamisen yhteydessä vatsahapot nousevat suuhun ja voivat olla haitallisia hampaille. Vauriot hampaissa saattavat usein olla hampaiston sisäpinnoille. Samanlaisia muutoksi voi esiintyä happamista röyhtäyksistä kärsivillä henkilöillä.

Kahvi ja tee

Kahvi ja tee voivat aiheuttaa hampaiden värjäytymistä ja tehdä niistä hieman ruskehtavia tai kellertäviä. Näiden juomien nauttimista voi vähentää ja myös suun huuhtelu jälkeenpäin vedellä auttaa. Saatavana on myös värjäytymiä poistavaa hammastahnaa, minkä avulla voit poistaa värjäytymiä.

Lääkkeet

Monet lääkkeet vaikuttavat sylkeen ja voivat aiheuttaa suun kuivumista. Tämä lisää hampaiden reikiintymisen riskiä. Syljen muodostusta voidaan lisätä erityisillä imeskelytableteilla ja xylitol-purukumilla. Joskus on hyvä käyttää säännöllisesti myös suuhuuhdetta. Keskustele hammaslääkärisi kanssa, mikä olisi paras tapa suojata sinun hampaasi.

Stressi

Stressistä on tullut kansanterveydellinen ongelma, ja se tuo mukanaan monia kielteisiä vaikutuksia – myös hampaille. Stressi voi olla syynä hampaiden narskutteluun nukkuessa tai hampaiden puremiseen yhteen päiväsaikaan. On myös tavallista, että stressaantuneena hampaita tulee harjatuksi liian voimakkaasti. On myös melko tavallista, että hammashygieniasta huolehtiminen voi unohtua stressin vuoksi. Ensimmäinen askel on stressitilanteen tiedostaminen. Helppoja ratkaisuja ei ole, mutta säännöllinen liikunta tai rentoutumisharjoitukset auttavat monia. Myös purentakiskon käytöstä öisin ja erityisistä liikeharjoituksista voi olla apua. Muista, että stressi vaikuttaa koko kehoosi – ei pelkästään hampaisiin ja leukaan. Ongelmasta onkin hyvä keskustella hammaslääkärin ja omalääkärin kanssa.

Diabetes

Diabetespotilaiden ikenet ja ientaskut vuotavat verta ja hampaan kiinnityskudokset tulehtuvat (parodontiitti) helpommin. Parodontiitti voi johtaa hoitamattomana hampaan irtoamiseen. Diabetespotilailla tulehdusten syntyminen on nopeampaa ja paraneminen hitaampaa. Tästä voi aiheutua voimakkaita tulehduksia, jotka puolestaan leviävät suussa nopeammin ja laajemmalle kuin muulla väestöllä. Epätasapainossa oleva diabetes pahentaa usein vielä tilannetta. Diabeetikon on syytä pitää suuhygieniastaan erityisen hyvää huolta.

Nukkuminen

Voitko tehdä jotain hampaidesi hyväksi, kun nukut? Itse asiassa kyllä! Jos kärsit hampaiden vihlonnasta tai epäilet, että hammas on jostain kohdasta heikentynyt, voit jättää siihen yön ajaksi nokareen fluorihammastahnaa. Hampaiden vihlontaa vastaan useimmat hammaslääkärit suosittelevat Sensodyne -hammastahnaa.

Hammastahna ei tarjoa pysyvää suojaa koko yöksi, mutta hammas on suojattuna tavallista pitempään ja fluori voi täyttää tehtävänsä siinä, missä siitä on eniten hyötyä.

Tupakointi

Tutkimukset osoittavat tupakoinnin olevan haitallista suun terveydelle.

Tämä johtuu lähinnä kahdesta syystä. Tupakansavu sisältää nikotiinia ja häkää. Nikotiini supistaa verisuonia, jolloin veri ei pääse kunnolla kudoksiin, ja häkä vähentää veren happipitoisuutta.

Tupakoitsijan ikenien vaalea ja raikas ilme johtuu siis heikentyneestä verenkierrosta! Myös vastustuskyky heikkenee, mikä lisää alttiutta tulehduksille. Tupakointi myös hidastaa tulehdusten paranemista. Tämä lisää riskiä hampaiden parodontiitille (hampaan kiinnityskudossairaus). Usein edennyttä parodontiittia sairastavat ovat tupakoitsijoita.

Myös nuuska sisältää nikotiinia ja voi johtaa vaurioihin hampaan kaulaosan alueella.. Myös nuuska lisää riskiä sairastua kiinnityskudossairauksiin, mitkä voivat johtaa hampaan irtoamiseen kokonaan.

Hammaslanka ja -tikut

Hammasvälien puhdistaminen ei onnistu hammasharjalla, joka ulottuu hampaan "näkyvistä" viidestä sivusta vain kolmelle. Bakteerit tarttuvat usein juuri hampaiden väleihin, joista monet hammassairaudet saavat alkunsa. Siksi on hyvä puhdistaa hammasvälit päivittäin. Yksi käsittely päivässä riittää näiden pintojen pitämiseen suhteellisen bakteerittomina.

Kuten hammaslääkärit kaikkialla maailmassa sanovat: "Hampaiden harjaaminen ilman hammaslankaa on kuin pesisi vain 65 % kehostaan. Loppuosa jää likaiseksi!"

Pitäisikö käyttää hammaslankaa, hammastikkuja vai väliharjoja? Tämä riippuu siitä, kuinka lähellä toisiaan hampaat ovat. Hammasvälien terveys edellyttää niiden puhdistamista säännöllisesti päivittäin.

Uudella harjalla harjaat parhaiten

Jotta saisit hampaasi todella puhtaiksi, tarvitset hyvän hammasharjan. Hammasharjassa on oltava melko pieni harjasosa, jotta se ulottuisi suun joka sopukkaan. Valitse pehmeä harja, jossa on pehmeät, päistään pyöristetyt harjakset, niin että ne eivät vahingoita ikeniä. Varresta on saatava hyvä ote, jotta käsi ei rasitu liikaa. Hammasharja on syytä vaihtaa usein, vähintään joka kolmas kuukausi. Uusi hammasharja, jonka harjakset eivät ole harallaan, tekee puhtaampaa jälkeä kuin kulunut harja.

Harjaa oikein

1970-luvulla aloitettiin panostaminen suun terveydettä edistävään ja ongelmia ennaltaehkäisevään toimintaan. Opetettiin oikeaa puhdistamista ja säännöllistä fluorin käyttöä.

Hampaita harjataan muutama kerrallaan, lyhyin nykyttävin liikkein. Huolehditaan, että kaiki pinnat tulevat puhdistetuiksi: ulkopuoli, sisäpuoli ja purupinnat. Näiden lisäksi myös hampaiden välit tulisi puhdistaa päivittäin.

Myös kieli on hyvä harjata, sillä siihen voi kertyä helposti bakteereja. Kielen harjaaminen ehkäisee osaltaan myös pahanhajuista hengitystä.

Katso lisää vinkkejä hampaiden harjausoppaastamme.